minä odotan

auta minua se sanoi
päästä minut piinasta se aneli

mutta mistä minä tähän hätään nyt sitä löydän
lämpöistä ihoa kiivasta hengitystä
halua himoa kiimaa

jos et olisi noin nirso se arvosteli
jos vaikka vain ottaisit ensimmäisen tarjokkaan

mutta en minä suostu myymään itseäni ilmaiseksi
tuntemaan halvaksi olemaan jonkun toisen himojen
uhri palkkio maksu

minä odotan

Hetki

se oli ja meni
sinä hetkenä tajusin
arvosi

nyt muistan sen hetken
mutta tunne elää


(inspiraatio: Runotorstai)

läpinäkyvä

jos olisin lasia näkisitkö mitä ajattelen
tietäisitkö kaiken minusta
näkisitkö sydämeeni

jos olisin lasinen kello kuuntelisitko minua
olisivatko sanani helinää
uskoisitko minuun

(inspiraatio: Runotorstai)

Pyöreä

maapallokaan ei ole pyöreä
peppuni ei ole pyöreä
eikä edes pääni

poskien pyöreys on täysin huhupuhetta

ota harppi ja pistä sillä itseäsi napaan
piirrä pyöreä maailma itsesi ympärille
taio kupla ja elä onnellisena?

(inspiraatio: Runotorstai)

kaipaan

ihoni huutaa ja vaatii kosketustasi
lämmin henkäys poskellani
parran sänki herättää hermonpäät

laita kätesi lantiolleni
anna sen vaeltaa omia teitään
haluan tuntea halusi poltteen

kaipaan sinua sisälleni

kierre

tasainen arki kiertyy nauhana päivien ympärille
pullistele lihaksiasi ja venytä nauhaa
katkaistun nauhan päät voivat vahingoittaa
niistä voi myös versoa uutta elämää

syöksy alas ilmavirtojen vietävänä
vetovoiman lakia ei ole helppo päihittää
tulivuorenkin tuhkat syöksyvät ylös
vain peittääkseen maan harmaaseen

pysähdy tai kiihdytä
kierre on oikaistava
sillä
turmio on toinen kuolema

(inspiraatio: Runotorstai)

kehon halu

aurinko pilkahtaa pilven varjosta
valaisee haluni hormonimyrskyssä
sisälläni sykkii hiljainen himo

lämmön hyväillessä ihoani
haluan käsien kosketusta
tyhjyys sisälläni kaikuu kauas

kivi kivessä

kivikova elimesi
työntyi kosteaan ja lämpimään kolooni
nakutteli samalla
kivettyneen sydämeni reunoja

ikiroutakin sulaa
ja kivet työntävät sulaa laavaa

(inspiraatio: Runotorstain haaste)

Saan antaa

Vaikka olet minun
niin en minä sinua omista
kuten et sinäkään minua vaikka omaksesi kutsut

Vaikka sinua rakastan
niin en minä vaadi rakkautta
kuten et sinäkään minulta vaikka minua rakastat

Vaikka sinua haluan
niin en minä halua vain sinua
kuten et sinäkään halua vain minua vaikka haluatkin

Kun antaa niin saa
vaikka itse ei saisikaan muuta kuin antaa
kuten minä annan sinulle ja sinä minulle

kuplivaa

se ensimmäinen potku oli kuin ilmakupla
mahani pullistui ilmapallona
kunnes kalvot poksahtivat

mahapömppö jäi mutta olihan minulla sinut
tarjosivat alkoholitonta kuplivaa
onnen tunne riitti huumaksi

elämän päivät leijuvat kuplina tiehensä
sinä kuitenkin pysyt sydämessäni
nyt jo täysi-ikäiseksi kasvattamani elämä

(inspiraatio: Runotorstai)

Kevät

Olen nähnyt auringon valon
oksien lomasta nuppujen välistä

Olen tallonut sammalta ja männynkäpyjä
metsäpolulta harhaan astuessa

Olen vaeltanut pitkin harmaata tietä
enkä katsonut ylös sinitaivaalle

Mutta nyt on lämmin kevät
ojanpenkalla kukkivat vuokot

siemen

sadon korjuun aikaan viimeistään nähdään
millaisia siemeniä tuli kylvettyä

mitä niistä iti
mitä niistä versoi

jos mieleni on heikko ja haavoittuva
mistä saan voimaa hyvillekään siemenille kasvaa

(inspiraatio: Runotorstai)

Huolehtia

Huolehtia  I

pala kurkussa
paha aavistus (muka)
kun en kuule sinusta

sovituista ajoista on pidettävä kiinni
sisäinen huolehtijani on herkkä


Huolehtia II

onko se materiaa
onko se ajatusta

mieleni kiitää luoksesi
vaikka tietää sykkivänsä tahtiisi

pidäthän huolta itsestäsi
kuten minä pitäisin
jos olisit tässä vierellä

(inspiraatio: Runotorstain haaste)

ARMO


Anna
Rumuudelle
Mahdollisuus
Onneen

Alati
Rakastan
Minä
Olematonta

Automaatio
Rikkoi
Minuuden
Olemuksen

Annan
Runouden
Muokata
Otettaan 
Armosta                       MINULLE

(inspiraatio: Runotorstain haaste)

en halua

nyt minä en halua mitään
en jaksaisi edes nukkua

haluaisin lillua pilven päällä
auringonpaisteessa ja syödä mannaa

tosin en jaksa edes syödä
voisiko joku pureskella sen puolestani

laita minut aistivajaustankkiin
kytke aivot pois päältä

äläkä päästä ulos ennen päivännousua

Peitto kahdelle

Ostin peiton kahdelle hengelle
pyysin sinut sen alle

Unessakin tiedän että olet kanssani
kehosi hengittää samaa ilmaa

Sydämemme sykkivät eri tahtiin
mutta ne eivät tarvitse tulkkia

---

varpaani hiipivät kohti säärtäsi
taidankin työntää peppuni nivusiisi

Kahleet

sormuksen kahleet syksyn lehtien alla
vaalea rengas sormessa muistona

mielen kahleet olivat ruostuneet
jättivät onneksi jälkiä ja muistoja

lennän vapaana ilman siteitä
sydämeni on täynnä ja aivan kevyt

(inspiraatio: Runotorstain haaste)

olennainen

olet minulle tärkeä, keskeinen, huomattava, tähdellinen, elimellinen
siitä elimestä se alkoi

niin siis aivoista

sanasi lonkeroivat synapseihini, jotka reagoivat
sillai myönteisesti

ja sitten sytyin


(Inspiraatio: Runotorstai)

aallot

kun tunsin aaltojen pyyhkivän lävitseni
en tiennyt mistään mitään

ajatukset hälvenivät - oli vain se hetki
sinä sisälläni suurena

aaltojen vetäytyessä vartaloni kapinoi
täristen hellitti tunteesta

makasin uikuttaen sängyllä
en kaivannut vielä mitään 

Tanssi

tuntemattomat nuotit taipuvat rangassani
syke sulautuu veren kohinaan
soluni huutavat tauotta

ilman ajatusta ilman tietoisuutta
joku vie vartaloani tahdissa
eikä kukaan tunnusta mitään

(inspiraatio: Runotorstai

Rakkaus

mulla on sellainen lämmin tunne sydämessä
ajatuskin susta saa mut hymyilemään

haluan sulle kaikkea kaunista
en kestä katsella sun murhetta

piristytkö jos näytän sulle tissit
hani mä rakastan sua

<3

(inspiraatio: Runotorstain haaste)

eräänä tiistai-iltana

iskee kuin sata salamaa
jättää jälkeensä raatoja

fenikskin nousi siivilleen
lensi pois kauas pois

kukkani jäi odottamaan
emi ja satakerta sulavat

liukenen pohjaveteen
hormoneiksi tuleville polville

hymyilimme

keväinen tuuli hyväili hiuksiani
hymy nousi huulille kun muistelin edellistä yötä

katsoin silmiisi ja näin myös niistä ilon
käsi hakeutui käteen ja puristi merkiksi

tiesimme molemmat loistavamme onnea
onneksi emme häikäisseet aurinkoa

Lukossa

pää kumuaa tyhjyyttään
edes sydän ei tunne mitään

kellun avaruuden tyhjiössä
kunnes huomaan istuvani sängyllä

sormet naputtavat adsfjklö
ei siihen voi edes laittaa pistettä

(inspiraatio: Runotorstain haaste)

värinä

tunnen värinäsi poskeani vasten
se johtuu kylmästä

mutta koska olen lähdössä
halaan jäähyväisiksi
olen jo ikävissäni

ajattelen että täriset kaipuuta

minun sisimpäni värisee
vaikka se luottaa
silti se joskus ajattelee

että jospa tämä kerta on viimeinen

värini on näkymätön muille

samanmoisten kanssa olen yhdessä mutta yksin
näetkö minut läpi heijastumien

haluan uppoutua joukkoon muiden
kunnes joku näkee oikean värini

poimi minut, kiillota ja laita taskuusi

(inspiraatio: Runotorstain haaste)

Aika

Olen aika varma siitä, että aika ei suostu pysähtymään vaikka minä pysähdyn tai pyydän.
Aika on kuin pyöreä kulma joka rullaa omaa kulkuaan mutta takertuu välillä kiinni johonkin pikkuseikkaan.
Kun haluan sen valuvan, se tahmailee, kun haluan sen soluvan, se solmii liiton ajatusten kanssa ja seuraa sääntöjä.
Aika epeli on aika, eikä se tajua aikaa.

(inspiraatio: Runotorstain haaste)

sydäntalvi

jos sydämessäni tuiskuaisi lunta
jos routa jäädyttäisi valtimot ja laskimot

olisinko silloin elossa vaiko
kävelevä ihmisen kuori ilman tunteita

sydämessäni kukkii kevät
ikivihreitä niittyjä ravitsee veri

kun tunteeni hehkuvat
kun sinä minua lämmität

sydänkevät voittaa sydäntalven

(inspiraatio: Runotorstain haaste)